Sairauslomalle jääminen voi pelastaa urasi – ja sinut

Nykypäivän työssä aivoergonomiaan ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät haasteet lienevät tyypillisempiä kuin fyysiset vaivat. Moni yrittäjä sinnitteleekin jaksamisensa rajamailla jatkuvasti, vaikka pitkällä tähtäimellä ongelmat voivat kasvaa niin suuriksi, ettei enää väliaikainen sairausloma riitä, kirjoittaa toimittaja ja mediayrittäjä Taru Tammikallio.

En ole ollut yrittäjyyteni aikana kertaakaan virallisesti sairauslomalla. Olen toki joskus ollut kipeänä, mutta sairausloma on jäänyt hakematta. Miksi? Totuus on, että olen ollut liian laiska, vaikka ei sairausloman hakeminen kovin monimutkaista edes ole. Näissä tilanteissa olenkin tehnyt töitä oman vointini mukaan ja joskus päivät ovat menneet vain lepäämiseen. Näissä tapauksissa on ollut kyse muutaman päivän flunssasta tai vastaavasta – pidemmän sairausloman tarvetta ei ole tullut ja hyvä niin.

Tästä pääsemmekin tämän kolumnin pääajatukseen – moni yrittäjä jättää sairausloman väliin ja työskentelee jatkuvasti jaksamisensa rajamailla, vaikka oikeasti olisi kaikkien kannalta parempi levätä kunnolla ajoissa. Vaikka mielenterveyden häiriöt ja henkinen uupumus ovat lisääntyneet, silti kynnys jäädä sairauslomalle on suuri. Varsinkin, jos yrittäjä ei ole vakuuttanut itseään riittävästi tai saa tuuraajaa työlleen.

Juttelin aiheesta yrittäjäkollegoideni kanssa ja moni jakoi samoja mietteitä – on helpompaa levätä, jos on noroviruksen kourissa tai toipumassa leikkauksesta. Mutta jos mieli on muussina ja jaksaminen äärirajoilla, moni puree hammasta ja tsemppaa itseään parempiin suorituksiin. Eikä ongelma ole lainkaan vain yrittäjän oman pään sisällä – joskus uupunutta tai mieleltään oireilevaa vain kannustetaan jaksamaan, vaikka oikeasti olisi jo aikapäiviä sitten pitänyt ottaa tauko ja hoitaa itsensä kuntoon.

Jos työyhteisössä kollega saapuu kauheassa räkätaudissa työpisteelleen (näitä tapauksia tuskin tällä hetkellä tulee koronatilanteen takia), usein hänet ohjataan lepäämään. Mutta jos ahdistunut ja uupunut työntekijä tulee töihin, kukaan ei välttämättä edes huomaa mitään.

Varsinkin yksinyrittäjän täytyy itse osata viheltää peli poikki ja pyytää apua, mikä voi joissakin tilanteissa olla liikaa vaadittu. Jos ihminen rämpii pimeässä, hän ei välttämättä jaksa pyytää apua. Myös häpeä omasta tilanteesta voi estää avun hakemisen – saatetaan ajatella, että miksi muut jaksavat ja itse ei? Oikeasti lähempänä totuutta lienee se, että moni kamppailee jaksamisen kanssa, mutta ei kehtaa puhua asiasta ääneen.

Tästä syystä läheisten, yrittäjäkollegoiden ja verkoston kannattaa pitää silmät auki ja korvat höröllä, sekä olla tukena, jos tarve vaatii. Siihen ei välttämättä paljon vaadita – joskus pelkkä kysymys “kuinka voit?” tai “voinko auttaa sinua jotenkin?” voi tehdä ihmeitä.

Kun kuulostelee oloaan ja jaksamistaan arjessa, tekee pieniä korjausliikkeitä ja lepää, voi usein ennaltaehkäistä suurempien ongelmien syntymisen. Jos tilanne taas menee liian pitkälle, kannattaa muistaa, että yksin ei tarvitse jaksaa ja apua kannattaa hakea.

Kuuntele Eezympää yrittäjyyttä -podcastin uusin jakso, jossa vieraana työterveyspsykologi Mari Laari. Jakson aiheena on yrittäjän työhyvinvointi.

Taru Tammikallio on luovan alan moniosaaja, joka hyppäsi tuntemattomaan ja vaihtoi varhaiskasvatuksen opettajan työt mediayrittäjän arkeen. Missiona kiinnostavien sisältöjen luominen, työelämän tabujen murtaminen ja parempi työelämä.

Seuraa Tarua Instagramissa ja Linkedinissä